Kun mikään ei tunnu miltään

11 Elo

Joskus mikään ei todella tunnu miltään. Masentaa. Masennus ja alakulo johtuvat usein stressistä ja kaikilla meillä on eriasteinen stressinsietokyky. Vaarassa ovat etenkin ne, jotka ovat taipuvaisia suorittamaan ja ottamaan vastuuta. Perfektionistit myös. Stressi on kuin ylukuumeneminen, moottori – aivot – eivät jaksa enää pyörittää sitä, mitä sille annetaan. Liika työ, tieto, murheet, suru, masennus on kai mielen tapa sanoa, että nyt riitti.

Olen iän myötä oppinut tunnistamaan alkavan masennuksen ja puutun siihen heti, kun mahdollista. Näiden olen huomannut helpottavan silloin, kun mikään ei tunnu miltään*:

Pidä tauko. Joskus on parempi ottaa päivä tai kaksi sairaslomaa kuin antaa tilanteen jatkua ja joutua korjaamolle viikoksi. Tai kahdeksi. Kun tuntuu siltä, että en enää kertakaikkisesti jaksa, voi ilmoittaa voivansa huonosti ja jäädä kotiin. Uskoisin, että työyhteisö kiittää, tai kiittäisi, jos tietäisi tilanteen laadun. Mielen kolhut ovat yhtä vakavasti otettavia, kuin fyysinen pahoinvointi. Itse asiassa psyykkinen pahoinvointi saattaa aiheuttaa fyysisiä oireita. Kotonaoloaika kannattaa todella käyttää tilanteen korjaamiseksi. Lepo on suositeltavaa. Koska stressi johtuu siitä, että aivot käyvät ylikierroksilla, kannattaa lepuuttaa nimenomaan aivoja.

Tuki informaatiotulva. Nykyään on niin helppo saada tietoa. Internetistä voi lukea kaikenlaista. Joskus huomaan, että luen aivan liikaa, aivoni tuntuvat halkeavan valtavasta tietomäärästä. On ihanaa lukea terveydestä, elämänhallinnasta ja muusta elämänlaatua parantavasta, mutta liika on liikaa. Yliannostuksen kourissa tuntuu, että mikään ei riitä ja aina on parannettavaa. Silloin kannattaa laittaa kone kiinni ja elää lukemisen sijaan.

Siivoa. Kun masentaa, tekee mieli antaa kaiken vaan olla. Se ei kannata, sillä puhtaassa ja siistissä ympäristössä ajatuksetkin selkenevät ja ihminen voi paremmin. Sitä paitsi siivominen voi olla jopa meditatiivista. Buddhalaisissa (ja muissakin) yhteisöissä siivotaan hiljaisuudessa osana päivän harjoituksia.

Kuuntele musiikkia. On vaikeaa olla allapäin, kun taustalla soivat latinorytmit. Tai Madonnan Holiday.

Mene kävelylle. Harvoin on sellaista murhetta, joka ei edes hetkisesti pikkuriikkisen hälventyisi meren rannassa.

Ole itsellesi armollinen. Joskus saa ottaa tauon elämästä. On normaalia olla allapäin. Ole itsellesi kiltti ja pidä itsestäsi huolta. Hoivaa itseäsi. Käy suihkusa, laita ihanaa vartaloöljyä. Viestitä kehollesi, että se on tärkeä. Toista itsellesi ’kaikki järjestyy’, ’kaikki on hyvin’.

Syö ravitsevaa ruokaa. Hedelmiä. Vihanneksia. Pähkinöitä. Viherjuomia. Teetä. Valmista ruokaa, jos jaksat. Ravitse itseäsi ja tulet vahvemmaksi.

Älä jää yksin. Soita ystävälle. Tai äidille. Tai vaikka talonmiehelle. Puhu jollekin. Muistuta itseäsi, että muitakin ihmisiä on olemassa ja he ovat täällä myös sinua varten.

Katso hyvä elokuva. Saat ajatukset pois omista murheista – saatat jopa nauraa.

Muista, että alakulo menee aina ohi ja pian aurinko paistaa taas.

*ymmärrän, että joskus ei Madonnan Holiday auta. Jos masennus on vakavaa ja / tai kroonista, käänny lääkärin puoleen.


Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: