SAOT

15 Dec

Olen aiemminkin kirjoittanut siitä, että joskus kun oikein innostuu jostain aiheesta, voi lähteä ns. mopo käsistä ja uudesta jutusta voi tulla SAOT, Se Ainoa Oikea Totuus. Maailman näkee yht’äkkiä mustavalkoisesti. Tiedän, koska minulle on käynyt niin. Monesti. Esimerkiksi voi fanaattisesti innostua vaikkapa kiipeilystä / kutomisesta / astrologiasta ja sitten ei enää voi ymmärtää, miksei joku toinen koe samaa asiaa elinehtona. Tai voi innostua superfoodeista ja elämä on pelkkää blissiä ja kaikki maksalaatikon syöjät ovat ihan luusereita. Sitten sitä haluaa kertoa kaikille muille, kuinka ihanan upea ja mahtava se oma juttu on, eikä muistakaan, että olemme kaikki erilaisia.

Minä tietysti toivoisin, että kaikki muutkin rakastaisivat juoksua ja leipä katoaisi maapallolta ja raakakaakaopavuista tulisi normiruokaa. Mutta sitä tuskin tulee tapahtumaan ihan lähivuosina. Se, miksi haluaisin kaikkien elävän niin kuin minä (köh) johtuu siitä, että olen itse paljon onnellisempi näin kuin mitä ennen olin. Mutta se, miten voin asian tuoda esille ei ole muiden mollaaminen vaan innostaminen. Kun menee kylään, tuskin kannattaa heti luetella mitä ei syö tai tee tai halua, vaan kannattaa ehkä kertoa, mistä nauttii ja kuinka mahtavaa on, että muutkin ovat tulleet ajatelleeksi vaikkapa eläinten hyvinvointia tai että pöydässä on lanttua, nam.

Muutosta ei maailmaan saada mollaamalla vaan innostamalla. Siksi minäkin yritän muistaa kirjoittaa positiivisista asioista, vaikka välillä tekisikin mieli kirjoittaa siitä, kuinka päin honkia moni asia tässä maailmassa on vaikkapa vain ihmisten ahneuden seurauksena. (Ja kuinka vaikeaa muutos joskus on oman ahneuteni takia.)

Jos mietin maailman suuria innostajia, he innostavat rakkautensa voimin, eivät voimankäytöllä – fyysisesti taikka verbaalisesti. Itse olen ollut aika lamaannuttavan ärsyyntynyt monesta syystä pari päivää. Tänään päätin, että nyt riitti ja päätin ajatella asioista positiivisesti. Saattaa kuulostaa kliseiseltä, mutta totuus on asenteessa. Ja asenne tarttuu. Kun yksi työyhteisössä on huonolla tuulella, todennäköisesti moni muukin pilaa päivänsä. Sain taas muistutuksen siitä, että se on turhaa, kun vaihtoehtona on tehdä joka päivästä ja joka hetkestä paras mahdollinen. Joka päivä kun voi olla se viimeinen.

2 vastausta to “SAOT”

  1. Minna joulukuu 16, 2010 klo 13:17 #

    Osui ja upposi. Kiitos tästä tekstistä. Tämä oli just mulle!!

    • luolanainen joulukuu 16, 2010 klo 18:10 #

      Minna, tuo oli TODELLA kiva kuulla! Se olikin just sulle!🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: