Luolanaisen vapautusrintama

18 Jan

Ystäväni kirjoitti minulle tänään sähköpostia aiheesta paleo. Että on olemassa blogeja, joissa aiheesta kirjoitetaan kuin se olisi jokin kultti tai uskonto. Että eikös ruoka ole vain ruokaa ja niin edespäin. Jep. Olen ihan samaa mieltä – tavallaan – ja usein itsekin ihmettelen, että miksi ihmeessä jaksan postata tänne vaikkapa pihvien kuvia. Ja tiedän kyllä, mitä hän tarkoitti paleohurmosblogeilla. Mistä tahansa voi muodostua kultinomainen yhteisö, kun asioita käsitellään mustavalkoisesti ja huumorintajuttomasti.

Menee vähän syvälliseksi taas, mutta menköön. Elämä on leikkiä, elämä on leikkiä, lal-lal-laa.

Itsekin usein ajattelen, että hitto, miksi pitää miettiä sellaisia asioita kuin ruoka tai kuluttaminen tai treeni tai oravanpyörä ja sitä ja tätä. Mutta kun minä en voi hyväksyä sitä, että pelkästään siksi, että erilaiset riistofirmat saavat mahdollisimman helpolla mahdollisimman paljon fyffeä, meille syötetään huttua ja pajunköyttä kaupan päälle. Minä en voi hyväksyä sitä, että minä jonain päivänä voisin antaa periksi ja mennä lopullisesti virran vietävänä raataakseni loppuelämäni niska limassa siitä samasta syystä ja kiireessä vetäisin pikaruokaa ja voisin pahoin ja perjantaisin vetäisin lärvit, koska pitää nollata pää tai jos en jostain syystä viitsisi, niin sitten katsoisin telkkaria sohvalla. Tiedän, että niin voisi helposti käydä ja niin on joskus käynyt. Huoh. Joten minun pelastuskeinoni pääni vedenpinnan yläpuolella pitämiseksi on kirjoittaa ajatuksiani ylös ja jäsentää niitä vaikkapa lokeroon paleo ja toivoa, että joku on joskus kanssani samaa mieltä ja jaksan taas eteenpäin vastatuulessa. Kirjoitan, koska haluan ravita ruumistani oikealla ruoalla ja mieltäni jollain muulla kuin Big Brotherilla ja ruumis matkalaukussa -otsikoilla. Koska minun sieluni huutaa vapautusta asfalttiviidakon vankilasta. Siksi!

Huh.

Epäilen ajatuksiani oikeastaan vain silloin, kun olen todella väsynyt tai erityisen turhautunut. Muuten voin oikein hyvin ja olen iloinen. Tänään minua ilahdutti erityisesti juttu miehestä, joka huutokauppasi omaisuutensa muuttaakseen Thaimaahan. Se on se juttu, se on elämää. Ei pelkkää netissä jaarittelua, vaan teko. Minä olen kyllästynyt kulkemaan vastatuulessa, olen kyllästynyt tavaraan, haluan vapautta. Myyn omaisuuteni ja menen sinne, missä nyt haluan olla. Niin sitä pitää. Haluaako joku ostaa minun omaisuuteni?

Paleo says no potato, Charlie wants a Big Potato:

Yksi vastaus to “Luolanaisen vapautusrintama”

  1. kukkal tammikuu 18, 2011 klo 19:51 #

    Hehee, joo paleokultti.🙂 Mä kyllä uskon tiettyyn hurmokseen ja sen voimaan etenkin silloin, kun halutaan vaikuttaa. Joidenkin on oltava fanaattisia, jotta muut voivat olla maltillisia.

    Onhan se ärsyttävää seurattavaa jos ei ole samaa mieltä kaikesta tai ymmärrä, mutta näin ne pusketaan massaan läpi.

    Uskon!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: