Saisiko olla kiirettä vai kaalia?

24 Hel

Valmistin eilen vihersmoothien eräälle asiakkaalleni ja puhe kääntyi raakaruokaan. Hän ilmaisi huolensa raakaruoan valmistamisen vaikeudesta ja siitä, että se vie niin paljon aikaa. Jaa. Onhan se totta. Täytyy kuoria ja pilkkoa ja raastaa ja blendata ja sekoittaa ja maustaa. Mutta ei kai kaiken tarvitsekaan olla helppoa ja nopeaa. Joo, Alepasta saa eineksiä halvalla ja heti. Mutta kyllä on raakaruoan – tai minkä tahansa alusta asti itse valmistetun aterian – valmistaminen sittenkin melko helppoa. Eipä nimittäin tarvitse istuttaa siemeniä ja kastella ja kylvää ja odottaa satoa – wait, ei satanut koko kesänä, sato pilalla – tai hyvällä tuurilla korjata sato ja puhdistaa ja valmistaa. Kasviksiakin saa valmiiksi kasvatettuina sieltä samasta Alepasta. Kaikki on suhteellista.

Sen sijaan on omituista, kuinka kaiken pitäisi olla nopeaa ja tehokasta, mutta silti kaikilla on jatkuvasti kova kiire. Mitä kuuluu? Joo, kiirettä pitää. Kiire mihin ja mitä? Mikä on niin tärkeää, että se pitää saada tehtyä nopeammin kuin on mahdollista? On aika ikävää, että pienten lasten vanhemmat joutuvat aamulla heräämään ennen auringon nousua ja syöttämään lapsille ajanpuutteen vuoksi niitä Alepan valmisruokia ja sinkoilemaan ympäriinsä ehtiäkseen viedä lapset tarhaan ja itsensä palaveriin. Sitten tehdään töitä niska limassa ja tiuskitaan puolisolle ja lapsille ja haetaan lisää eineksiä, kun ehditään.

Ehdotan muutosta ja asioiden uudelleenpriorisointia!

Ihmisen perustarpeita ovat kuitenkin muun muassa ruoka, vesi, lepo, ilma ja seksi. Jos niistä tinkii, koska ne vievät niin paljon aikaa, niin mitä sitten? Mikä voisi olla merkityksellisempää? Perustarpeet ovat tärkeitä. Ne ovat kaiken alku ja juuri. Niissä piilee voima. Ne tekevät onnelliseksi. Ne myös usein jäävät huomiotta tai niitä pidetään itsestäänselvyyksinä. Moni ”kiireinen menestyjä” syö ja juo mitä sattuu, kärsii unettomuudesta sekä stressistä ja istuu päivät pitkät hapettomassa toimistossa. Sitten kun päästään illalla kotiin, ei ole aikaa eikä energiaa jakaa rakkautta puolisolle. Buu, sanon minä.

Löysin tänään kaupasta upean kaalin. Siinä oli multaakin vielä. Kerron pian, mitä siitä valmistin – vaikka siihen menikin koko ilta.

3 vastausta kirjoitukseen “Saisiko olla kiirettä vai kaalia?”

  1. Mikko Moilanen 24 helmikuun, 2011 klo 21:53 #

    Voisin äänestää sinua eduskuntaan. Kerrankin joku nainen puhuu kriittiseen sävyyn siitä, ettei puolisolla ole aikaa jakaa rakkautta! Ihmeiden aika ei ole ohi.

  2. Muumi 24 helmikuun, 2011 klo 22:18 #

    Raakaruuan valmistaminen on kyllä melkeinpä nopeampaa, kuin lämpimän, enkä puhu nyt eineksistä vaan oikeasta itsetehdystä ruuasta. Raakaruokaa ei tarvitse kokata, vähän vaan pilkot ja blendaat. Nopeaa, helppoa ja valmista! Ou jee!

  3. supernarttu 25 helmikuun, 2011 klo 00:03 #

    ”Mutta ei kai kaiken tarvitsekaan olla helppoa ja nopeaa.”

    Ei todellakaan. Ihmiset ovat kovin kiireisiä ja kärsimättömiä nykyään. Itse nautin vaikkapa rauhallisita aamuista, jolloin saa käynnistyä ihan omaan tahtiin, syödä aamupalaa, ihmetellä alkavaa päivää jne. Olen itseasiassa niin rakastunut rauhallisiin aamuihin, että varaan aina aikaa kaksi tuntia aamuun ennen lähtöä. Joskus se tarkoittaa sitä, että herään 5:20 koska bussi lähtee 7:20, mutta jos on mennyt tarpeeksi aikaisin nukkumaan, ei tunnu pahalta.

    Teen joskus lihapataa, jonka kypsentämiseen menee ainakin 12 h. Eli kakluuniin menee pata esivalmistelujen jälkeen, muhii hiilloksen päällä yön yli ja kun padan ottaa pois, liha on niin mureaa, että ei tarvitse pureskella. Slow foodia parhaimmillaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: