Tag Archives: Downshiftaaminen

My Way

3 Huh

Heräsin tänään seitsemältä ja rupesin puuhaamaan omia juttujani. Hommailin siinä ja tajusin, että hitsi, tätä minä juuri haluan tehdä ja tätä minä nyt teen.

Sitten kävin erääseen projektiini liittyen taas kerran haastattelemassa oman lajinsa osaajaa. Kuten tässä projektissa on tapana, puhuimme unelmien toteuttamisesta, motivaatiosta, menestymisestä ja onnellisuudesta. Inspiroiduin taas kovasti. Haastateltava kertoi, kuinka ei ikinä halunnut ajautua siihen työhön, johon kuitenkin ajautui ja työttömyyden kohdatessa rupesi vihdoin toteuttamaan itseään ja tekemään niitä juttuja, joita rakastaa. Puhuimme siitä, kuinka jotenkin oletetaan, että jokainen jossain vaiheessa aikuistuu ja rupeaa tekemään jotain järkevää. Kuinka kouluissa jo rajoitetaan lasten intoa ja luovuutta. Mutta kuinka tärkeää on löytää se oma polku, jota kulkea. Haastateltava puhui myös siitä, kuinka vaikeaa on ottaa se ratkaiseva askel, irtautua tutsta ja turvallisesta ja uskoa siihen, että oma tahto kyllä kantaa. Koska se kantaa aina, jos vain uskaltaa!

Löysin komerosta vanhan kuvan. Olen siinä melkein 3-vuotias ja häkellyttävän tiedostamaton kaikista tulevista seikkailuista. Vaikka elämä olikin silloin yksinkertaista, on tässäkin hetkessä ehdottomasti puolensa.

Mankeli

1 Huh

Huh, onko se nyt ohi? Olenko todella suorittanut loppuun puolentoista vuoden äitiyslomasijaisuuteni? Juhlisin, jos jaksaisin. Olen vaan ihan kuitti, tuntuu kuin olisin juuri tullut ulos mankelista. Ihanaa on ollut, mutta nyt uskallan sanoa, että viimeinen kuukausi on ollut melko (todella) hektinen. Olen työstänyt niin montaa asiaa samanaikaisesti, jotta saisin ottaa iisisti. Levähtää. Tehdä ihania juttuja hyvien tyyppien kanssa. Viettää aikaa ystävieni ja perheeni kanssa. Olen laiminlyönyt molempia. Oikeasti olen laiminlyönyt itseäni, koska olen tehnyt aivan liikaa töitä. Buu! Onneksi tiesin, että tämä oli vain väliaikaista. Tänään alkoi uusi aika. Mahtavaa!

 

 

Aurinko paistaa

30 Maa

Sain tänään myönteisen päätöksen starttirahahakemukseeni. Ja loppupalkkakuitin. Aurinko paistaa. (JeejeeJEEjeeJEEjeejeejee!)

Vieraissa osa II

26 Maa

Mainitsin jokin aika sitten, että kävin vieraissa. Piipahdin nimittäin Okaruusunkujalla, joka on Radio Suomen hauska hyvästä olosta kertova ohjelma. En ole paljastanut kasvojani, mutta annan teille ääneni. Ohjelman voi kuunnella täällä.

Inspiraatio

24 Maa

Eilen kirjoitin inspiroivasta nuoresta naisesta. Tänään sama projekti jatkui ja haastattelin 20-vuotista nuorta kundia. Jännitin, kuinka hän vastaa menestymiseen liittyviin kysymyksiin. No, tämän nuoren miehen mielestä menestyminen on kuulemma sitä, että on hyvä olla ja että saa tehdä sitä, mitä rakastaa. Oih, sama vastaus kuin eilen. Liikuttavaa.

Mitä olen itse jahdannut elämässäni? Olenko elänyt siinä harhaluulossa, että yleinen käsitys menestymisestä liittyisi jotenkin materiaan tai statukseen? Vai onko meneillään sukupolven vaihdos? Downshiftaamiselle ei tulevaisuudessa ole kai tarvetta, mahtavaa!

Inspiroiduin suuresti molemmista haastatelluista. Molemmat puhuivat omasta intohimostaan siihen, mitä he tekevät. Molemmat kertoivat toteuttavansa omaa juttuaan, koska sitä tehdessä kaikki muu unohtuu ja huolet katoavat. Koska silloin heidän on hyvä olla. Kumpikin mainitsi, että tärkeää ovat muut ihmiset ja tietty yhteisöllisyyys. Vaikka molemmat suhtautuvat tekemiseensä intohimoisesti, kummallakin oli myös muita mielenkiinnon kohteita. Molemmat olivat liikuttavan nöyriä ja jalat tiukasti maan pinnalla. Molemmat kertoivat, että kyseessä on elämäntapa. He nauroivat paljon. Molemmat mainitsivat rakastavansa hyvää ruokaa.

Projekti jatkuu ensi viikolla.

So many times, it happens too fast
You change your passion for glory
Don’t lose your grip on the dreams of the past
You must fight just to keep them alive

– Survivor, Eye of the Tiger

Mitä teille merkitsee menestyminen? Onko se sanana turha – tarkoitetaanko sillä onnellisuutta?

Aallonharjalla

19 Maa

En olekaan vähän aikaan kirjoittanut downshiftausprojektistani. Se etenee! Minulla on enää yhdeksän täyttä työpäivää jäljellä ja todella mielenkiintoisia juttuja kiikarissa. Olen tehnyt kovasti töitä sen eteen, että saisin tulevaisuudessa tehdä sellaisia asioita, jotka koen omikseni ja jotka enemmän tai vähemmän liittyvät hyvinvointiin – omaani sekä erityisesti muiden ihmisten hyvinvointiin.

Vaikka olenkin välillä vähän jännittänyt, kuinka käy, olen nyt luottavaisin mielin ja valmis seisomaan omillani. Olen aktiivisesti työstänyt omia juttujani. Parasta kuitenkin on ideoida yhteisiä projekteja muiden samanhenkisten ja upeiden ihmisten, kuten ihanan ystäväni Vuokon kanssa. Sain häneltä juuri lainaksi inspiroivan kirjan Force of Nature. Se kertoo elämästä, luonnosta ja surffauksesta.  Ihania kuvia ja mahtava vapauden tunnelma. Oli intohimon kohde mikä tahansa, se on aina kaunista katseltavaa.

I Don’t Mind

9 Maa

Isäni ilmoitti minulle juuri, että downshiftaaminen on ihan höpölöpö. Puolustelin kyllä näkemystäni, mutta heti jälkeenpäin ajattelin, että ehkä hän onkin oikeassa. Vai miksi muuten paluu perusasioihin on niin hiton erikoista, että pitää keksiä mediaseksikäs termi, omistaa aiheelle tusina televisio-ohjelmaa ja aiheesta pitää vielä kirjoittaa blogiakin? Gröhöm. Miksei vaan voi jättää tätä ja tehdä sitä? Tai olla tekemättä yhtään mitään?

Ennustan, että kaiken downshiftaamisen jälkeen ruvetaan non-mindaamaan eli ei enää välitetä – kun ei vaan jakseta selittää eikä pohtia. Ollaan vaan kuin ellun kanat. Kuulostaa ajatuksena aika hyvältä. I don’t mind.

Saisiko olla kiirettä vai kaalia?

24 Hel

Valmistin eilen vihersmoothien eräälle asiakkaalleni ja puhe kääntyi raakaruokaan. Hän ilmaisi huolensa raakaruoan valmistamisen vaikeudesta ja siitä, että se vie niin paljon aikaa. Jaa. Onhan se totta. Täytyy kuoria ja pilkkoa ja raastaa ja blendata ja sekoittaa ja maustaa. Mutta ei kai kaiken tarvitsekaan olla helppoa ja nopeaa. Joo, Alepasta saa eineksiä halvalla ja heti. Mutta kyllä on raakaruoan – tai minkä tahansa alusta asti itse valmistetun aterian – valmistaminen sittenkin melko helppoa. Eipä nimittäin tarvitse istuttaa siemeniä ja kastella ja kylvää ja odottaa satoa – wait, ei satanut koko kesänä, sato pilalla – tai hyvällä tuurilla korjata sato ja puhdistaa ja valmistaa. Kasviksiakin saa valmiiksi kasvatettuina sieltä samasta Alepasta. Kaikki on suhteellista.

Sen sijaan on omituista, kuinka kaiken pitäisi olla nopeaa ja tehokasta, mutta silti kaikilla on jatkuvasti kova kiire. Mitä kuuluu? Joo, kiirettä pitää. Kiire mihin ja mitä? Mikä on niin tärkeää, että se pitää saada tehtyä nopeammin kuin on mahdollista? On aika ikävää, että pienten lasten vanhemmat joutuvat aamulla heräämään ennen auringon nousua ja syöttämään lapsille ajanpuutteen vuoksi niitä Alepan valmisruokia ja sinkoilemaan ympäriinsä ehtiäkseen viedä lapset tarhaan ja itsensä palaveriin. Sitten tehdään töitä niska limassa ja tiuskitaan puolisolle ja lapsille ja haetaan lisää eineksiä, kun ehditään.

Ehdotan muutosta ja asioiden uudelleenpriorisointia!

Ihmisen perustarpeita ovat kuitenkin muun muassa ruoka, vesi, lepo, ilma ja seksi. Jos niistä tinkii, koska ne vievät niin paljon aikaa, niin mitä sitten? Mikä voisi olla merkityksellisempää? Perustarpeet ovat tärkeitä. Ne ovat kaiken alku ja juuri. Niissä piilee voima. Ne tekevät onnelliseksi. Ne myös usein jäävät huomiotta tai niitä pidetään itsestäänselvyyksinä. Moni ”kiireinen menestyjä” syö ja juo mitä sattuu, kärsii unettomuudesta sekä stressistä ja istuu päivät pitkät hapettomassa toimistossa. Sitten kun päästään illalla kotiin, ei ole aikaa eikä energiaa jakaa rakkautta puolisolle. Buu, sanon minä.

Löysin tänään kaupasta upean kaalin. Siinä oli multaakin vielä. Kerron pian, mitä siitä valmistin – vaikka siihen menikin koko ilta.

Sydämen tie

21 Hel

Sain tänään työtarjouksen. Istuin siinä ja kuuntelin ja mietin asiaa. Voisin ottaa työn vastaan ja saada turvatun toimeentulon. Voisin olla huolehtimatta, tehdä vaan työtä käskettyä ja ansaita jopa hieman rahaa. Ja sitten aloin voimaan pahoin. Minä en halua.

Minulla on unelma ja aion sen unelmani toteuttaa. Minä en nyt välitä siitä, jos tulevaisuuteni on epävarma. Ei haittaa, vaikka minusta tulisi köyhä. Ja minä tiedän, etten ole yksin. Tiedän, että moni muukin haluaisi jättää nykyisen työnsä ja toteuttaa oman unelmansa. Se voi olla pelottavaa. Mutta ei voi tietää, tuleeko haaveista totta, jos ei kokeile.

Minä tein tänään päätöksen. En tee mitään, mikä ei vastaa arvojani ja mitä en tunne oikeaksi. Kuuntelen vain sydäntäni. (Ja reggaeta silloin kun olen epävarma, koska reggae on vapauden ja rakkauden musiikkia.) Tiedän, että jos valitsen sydämen tien, kaikki menee hyvin. Rakkaus voittaa aina!

En ole yksin. Olen minä ja olet sinä ja me olemme täällä yhdessä ja vain jos me kaikki seuramme sydäntämme, maailmasta tulee hyvä. Sen täytyy mennä niin. Eikö?

Rahahanat kiinni

1 Hel

Nyt on kuulkaa sellainen juttu, että luolanaisen on pakko pihistää. Olen ihan superkypsä olemaan velkaa ja haluan omilleni. Tulevaisuudestakaan ei tiedä, kun töitä ei kohta enää ole. Ei ole varaa enää syödä Stockan luomukaritsaa, nyt pitää käyttää luovuutta ja tehdä tonnikalasta gurmeeta. Porkkana on pop. Uusia rytkyjä ei tule. Vanhat myydään. Viini ei virtaa. Lehtiä ei kertakaikkiaan voi enää ostaa. Piste. Rahahanat kiinni heti. Lähitulevaisuudessa siis luvassa halpoja reseptejä ja vinkkejä köyhäilyyn.

%d bloggaajaa tykkää tästä: