Tag Archives: Downshifting

Sisäinen piiskahan se siinä

14 Hel

Minun sisääni on rakennettu piiska. Se heiluu ja vie minua eteenpäin, halusin tai en. Siksikin tämä projekti downshifting on aika ristiriitainen juttu, koska minusta ei ikinä tule mitään riippumatossa pötköttävää haaveilijaa. Minulle downshiftaaminen on sitä, että saan itse valita, kuinka itseni haastan ja minkä asian puolesta raippa rätisee.

Olin jo koulussa se, joka teki kaikki ryhmätyöt yksin, koska en voinut hyväksyä ajatusta, että asiat eivät menisi niin kuin minä parhaaksi näin. Nyt aikuisena ja työssäkäyvänä ihmisenä otan vastuuta niin paljon kuin hartiat kestävät, jotta saan tehdä asiat omalla tavallani – ja hyvin.

Olen asian tiedostettuani kuitenkin hyväksynyt tämän puolen itsessäni – tai ainakin aion sen nyt hyväksyä. Se, että piiskaan itseäni ei tarkoita, ettenkö olisi onnellinen. Saan valtavat kicksit, kun saan ylittää itseni. Rakastan adrenaliinia ja haasteita. Äitini joskus sanoi, etten pelkää mitään, mutta se ei pidä paikkansa. Minä pelkään kyllä, mutta haluan voittaa pelkoni ja siksi löydän itseni usein mukavuusalueeni ulkopuolelta.

En jotenkin osaa elää ilman jonkinlaisia tavoitteita tai projekteja. Voi olla, että joskus siihen opin, mutta epäilen. Se ei minua sureta, koska nautin elämästäni näin. Piiska heiluu ja se tuntuu ihanalta. Miaow!

(Biisi ei nyt liity kirjoitukseen mitenkään, mutta laitan sen silti. Tai liittyy se – olen varma, että Madonnan sisäinen piiska heiluu myös.)

Mainokset

Pyörä pyörii

10 Elo

Paljon puhutaan oravanpyörästä ja siitä pois heittäytymisestä. Uudet termit downshifting ja cityhippeys ovat jo osa tiedostavan kansalaisen sanavarastoa. Minäkin mietin samoja asioita. Paljon. Minulla on aikaa pyörittää maailmaa oman napani ympärillä. Ei ole perhettä, ei asuntolainaa. Ikää sopivasti, jotta olen jo ehtinyt nähdä, ettei se ura ehkä olekaan vastaus kaikkeen.

Olen jo kauan miettinyt työteonn mielekkyyttä, siis syvemmällä tasolla. Meillä on toimistossa helkkarin kivaa ja siellä paljon nauretaan, mutta emme me maailmaa pelasta. Mielihyvää saan hyvin tehdystä työstä ja rahoillensa vastinetta saavista asiakkaista, mutta kuinka työpanokseni tekee maailmasta paremman paikan? Kuinka se tukee omaa maailmankatsomustani ja näkemyksiäni? Kuinka se vastaa moraalikäsitystäni?

Yritän samalla muistaa, että sen sijaan, että edustaisi yhtä ääripäätä, vaikeinta – ja myös jollain tavalla tyydyttävintä – on kulkea keskitietä.

%d bloggers like this: