Tag Archives: iHerb

Kalaöljyä pullosta

28 Mar

Olen jo jonkin aikaa vetänyt kalaöljyni nestemäisenä. Ajatus kuvotti ja olin ennakkoluuloinen, mutta löysin öljyn, jota voi vetää helposti parikin lusikallista kerralla, eikä tarvitse edes pitää nenästä kiinni. Salaisuus on mukaan lisätyissä appelsiini- ja rosmariiniöljyissä, joka peittää tehokkasti kalan maun. Mieluummin näin kuin kapseleina, jotenkin minua epäilyttävät kapseleiden kuoret, ne aina näyttävät ravinnoksi kelpaamattomilta. Sitä paitsi tämä öljy saadaan pienistä kaloista eikä esimerkiksi turskasta, mikä on ilmeiseti hyvä juttu. Kalaöljylläni on kyllä valitettavan suuri hiilijalanjälki, koska tilaan sen Kaliforniasta asti, eli täältä.

Cityhippiä pelottaa

15 Elo

Todella paljon joka paikassa puhutaan downshiftingistä ja kuluttamisen vapaaehtoisesta vähentämisestä. Että me olemme erilainen sukupolvi, joka haluaa enemmän aikaa, vähemmän työtä – elämyksiä tavaran sijaan.

Ajatus kuulostaa jalolta ja eteeriseltä – hypätään kaikki pois oravanpyörästä, jätetään mainostoimistoduuni ja eletään vähemmällä onnellisempina. No, sitähän minäkin haluan! Olen vaan vähän pelkuri.

Opiskeluaikona ja niiden jälkeen olin tosi köyhä, joskus piti todella ostaa sitä halvinta tonnikalaa. Ruokalasku oli kai jotain 20 euroa viikossa. Haaveilin vain siitä, että voisin ostaa mitä haluan katsomatta hintalappua. Vuodet vierivät ja rupesin tienaamaan kiitettävästi. Stockan Herkku on tullut tutuksi ja ostoskoriin kelpaa useimmiten vain luomu. iHerbistä saa kätevästi elintärkeitä ravintolisiä, kuten vehnäorasjauhoa, chlorellaa, maitohappobakteereja ja tietysti kalaöljyä – kuka nyt ilman sitä uskaltaisi olla. Aamukahvi on luomua, maito on lähitilalla tuotettua, pyykinpesuaine on ekoa – kirjahyllystä löytyy Petos Lautasella ja Enough. Minusta on tullut cityhippi, kääk.

No, nyt sitten pitäisi hypätä siitä oravanpyörästä. Oikeastaan tekisi mieli haistattaa pitkät koko työelämälle. Se tarkoittaa, että pitää kai samalla köyhtyä. Täytyy varmaankin luopua goji-marjoista ja kuivatuista luomuomenarenkaista. En kai voi enää ostaa pergaa. Kuinka pärjään ilman macaa? Minulla ei varmasti oikeasti ole varaa ostaa vaatteita. Tai käydä elokuvissa.

Kyllä, luopuminen on luopumista, vaikka hoettaisiinkin, että saat sitä, mistä luovut. Voi olla, että naapurilla on downshiftingin jälkeen hienompi Vitamix ja uudemmat Five Fingersit. Olenko valmis? Miksi pelkään? Tätähän juuri haluan, oman porkkanapenkin ja aikaa, vai mitä?

%d bloggaajaa tykkää tästä: