Tag Archives: Paleo

Keväällä on kaikki hyvin (ja kookos on ihanaa)

5 Maa

Kuin tilauksesta viikonlopun velvollisuuteni ja menoni peruuntuivat, huh. Kaksi päivää vapaata, ihanaa, ihanaa. Nukuin sikeästi ja uneksin Thaimaasta. Unessani kävelin rannalla ja naureskelin menneelle talvelle, jolloin oli kiire.

Ja mikä parasta, kevät on saapunut. Tekisi mieli Linnanmäelle, Suomenlinnaan ja Kauppatorille. Mutta sekin riittää, että lumi sulaa, aurinko paistaa ja saa taas tuntea asfaltin jalkojen alla.

Koska oli aikaa, valmistin oikeaa ruokaa; kookospaneroitua luomupossua, kookosöljyssä paistettua ruokabanaania ja kookoskermassa haudutettua pinaattia. Yes, I love kookos. Eikä edes haitannut, vaikka kaikki melkein kärähtikin. Oli ihanaa. Kaikki hyvin.

The Bouillabaisse

28 Hel

Soppakeittiöstä saa Bouillabaissea myös mukaan, vaikka parasta onkin syödä sitä hallin hälinässä. Vaikkei heidänkään keittonsa ole ranskalaisittain kalanruotojen ja hummerin kera keitetty, pesee se kuitenkin oman köyhän naisen viritykseni mennen tullen. Rakastan Soppakeittiön soppaa ja myönnän olleeni joskus keitosta suorastaan riippuvainen. Pakko sitä on edelleen saada säännöllisin väliajoin. Siitä tulee niin hyvä olo.

Yksi kaali, kolme ruokalajia

25 Hel

Lupasin kertoa, mitä kaalistani valmistin. Katsokaa, kuinka kaunis:

Ihan ensimmäiseksi valmistin kaalikääryleitä:

Kaksi pakettia naudan luomujauhelihaa
Kaksi silputtua sipulia
Neljä raastettua punajuurta
Purkillinen sekasieniä (kaupan ainoat sienet, jotka eivät olleet herkkusieniä)
Suolaa
Rouhittua pippuria
Voita

Ruskistin jauhelihan (paitsi lihanhimoissani söin raakana melko suuren köntin), kuullotin sipulit, punajuuriraasteen ja sienet ja pistin kaiken sekaisin. Sitten revin irti kauniin savoijinkaalin uloimmat lehtykäiset, huuhtelin ne mullasta, leikkasin paksuimmat rangat pois, täytin lehdet ja rullasin. Uunivuokaan, 175 astetta ja yksi tunti. Kääryleet kannattaa peittää foliolla puolessa välissä, jotteivat kärähdä. Gröhöm.

Ylijääneellä täytteellä ruokin nälkäisen veljeni, joka ihmetteli, että eihän kukaan valmista tällaista ruokaa. Ai miten niin ei? Hyvää se kuulemma oli. Siitä riitti minullekin punajuurilihaa evääksi töihin.

Ylijääneen kaalin sen haudutin kookoskerman, kurkuman ja suolan kanssa kannen alla pehmeäksi. Joukkoon lisäsin vielä tonnikalaa ja purkkiherneitä. Sitä syön huomenna.

 

Valmistin siis kolme eri ruokalajia, joista osa pääsi suoraan pakastimeen odottamaan niitä iltoja, jolloin joudun valitsemaan kiireen kaalin sijaan.

 

 

Oi tätä elämää!

23 Hel

Tänään oli niin ihana päivä, että jos jokainen päivä olisi näin upea, halkeaisin ehkä onnesta. Niin kun sanoin, kaikki järjestyy, kun uskoo asiaansa ja kuuntelee sydäntään. Tänään valmistin monen lajin raakalounaan ja sain jakaa sen hyvässä seurassa. Sain tehdä kivoja töitä ihanien työkavereiden kanssa. Olin pulkkamäessä! Päivän kruunasi elämäni ensimmäinen ohjaus. Jep, olen tässä työn ja kaiken muun ohessa kouluttautunut ohjaajaksi ja nyt pääsen myös käytännössä opastamaan ja innostamaan muitakin rakkaan lajini saloihin. Olin päivän päätteeksi niin onnellinen, että teki mieli itkeä. Tätä se nyt on! Tämä on unelmani ja nyt se on totta! Tuntuu uskomattomalta ja ihmeelliseltä. Kiitos, kiitos, kiitos!

Jottei mene ihan herkistelyksi, laitan loppuun reseptin, jonka keksin tänään ex tempore:

10 kirsikkatomaattia
Ruukullinen basilikaa
5 aurinkokuivattua tomaattia
1/2 desiä kuorittuja hampunsiemeniä (ihan lemppari nykyään – niin monikäyttöinen)
Loraus oliiviöljyä
Ripaus merisuolaa

Kaikki sekaisin mössöksi. Ah! Sopii salaatin seuraksi tai crackerin päälle – niin kuin näkyy.

Megahyvä porkkana-levä-cracker

21 Hel

Valmistin viikonloppuna crackereita, joista tuli niin hyviä, että taas piti syödä silmät kiinni. Nämä sopisivat erinomaisesti tarjottaviksi. Tai näitähän voi syödä ihan koska vaan, mutta varoituksen sana: itsehillintä on koetuksella, koska kerralla tekisi mieli rohmuta enemmän kuin on suotavaa. En valitettavasti voi antaa tarkkoja määriä, koska en taaskaan mitannut mitään, yritän joskus uudestaan:

Siemensekoitusta (itse käytin auringonkukan-, kurpitsan-, seesamin-, pellavan-, chia- ja hampunsiemeniä)
Kourallinen mantelijauhoa
Pari raastettua porkkanaa

Arame-levää (liotettuna)
Loraus macadamiaöljyä
Maldon-suolaa
Rouhittua mustapippuria
Chiliä
Vettä (taikinan notkistamiseksi)

Kaikki blenderiin / monitoimikoneeseen ja taikinaksi. Veitsen avulla taikina levitetään leivinpaperille ja joko paistetaan 175 asteessa kunnes rapeita – lämpötilan voi laskea lopuksi 50 asteeseen ja kuivatella crackereita siellä jonkin aikaa – tai sitten voi valmistaa (raaka-)crackerit kuivurissa. Suosittelen leikkaamaan paloiksi ennen kypsennystä.

Taas tonnikalaa, nam

20 Hel

Taasko tonnikalaa! Taas! Koulussa yksi lempiruoistani oli tonnikalalasagnette. Tämä maistuu ihan siltä, eli herkulta. Ajattelin muuten vähän selkeyttää reseptien ulosantia:

1/4 luomukeräkaalia
1 prk Pirkka-luomutomaattipastakastiketta
2prk tonnikalapaloja vedessä
2/3 pkt Minerva-luomufetaa
1 dl Ravintohiivaa
Rouhittua mustapippuria
Suolaa
(Voita)

Kaalit kuullotetaan voissa, tonnikala ja tomaattikastike kiehautetaan kattilassa ja maustetaan. Kaikki sekaisin uunivuokaan, 200 astetta ja 45 minuuttia.

Mitä yhteistä on kookoksella ja Kabbalahilla?

20 Hel

Sanotaan, että kookosvesi on paras luonnollinen urheilujuoma, jossa on paljon elektrolyyttejä. No, kun Madonnakin on kerran niin ihastunut, että sijoitti 1.5 miljoonaa dollaria kookosvesifirmaan, täytyyhän siinä olla jotain perää, eikö? Krusifiksi. Kabbalah. Kookos. Mitä seuraavaksi? No, hyvältä se maistuu ja tuntuu varsinkin kovan treenin jälkeen – harmi, että on niin pirun kallista, melkein kympin litra, yikes! Kunpa pihalla kasvaisi kookospuu.

Sapuskaa

16 Hel

Valmistin taas arki-illan pikasapuskaa pakasteista ja purkeista ja meinasin häpeissäni jättää kertomatta, mutta ruoka oli niin hyvää, että laitan ”reseptin” tänne sittenkin. Kyllä tämä kuitenkin pesee einekset ja noutoruoat mennen tullen. Sitä paisti olipa kerran jolloin olin syönyt elämässäni niin paljon tonnikalaa, että pelkän purkin näkeminen yökötti – ei enää, jee!

No niin: kaksi pussia pakastejuuressuikaleita, pussi pakastepinaattia, ISO tölkki herkkusieniä (nam), kaksi purkkia tonnikalaa vedessä, aurinkokuivattuja tomaatteja, vuohen-/lampaanmaitofetaa (okei, kaikki feta on sitä), itsetehtyä pestoa ja pippuria. Kaksi ensimmäistä kiehautetaan, vesi siivilöidään pois ja muut heitetään sekaan. Easy! (Pahoittelen epätarkkaa kuvaa, jokin meni vikaan tai linssi huurtui.)

Ps. Kun ostaa pakasteita ja säilykkeitä, niin Rainbowhun voi yleensä luottaa. Euroshopperiin ei missään nimessä kannata tuhlata rahojaan.

Maanantaitreeni

14 Hel

Olen tarkoituksellisesti vältellyt treenistä kirjoittamista joitain juoksuhehkutuksia lukuunottamatta. Tosiasia on, että rakastan treeniä ja se kuuluu oleellisena osana myös luolaelämään. Koska myös hieman opiskelen aihetta (jee), en enää näe syytä olla paneutumatta asiaan. En aio kirjata jokaista treeniä ylös, mutta voihan niitä ajatuksia aiheesta välillä jakaakin.

Tänään treenasin kotona, koska en halunnut lähteä pakkasen kautta salille. Käytössäni oli kaksi 12kg kahvakuulaa, hyppynaru, joogamatto ja noin viisi neliömetriä lattiatilaa. Aikaa meni yhteensä 70 minuuttia ja sain hyvän hien päälle. Oleellista treenissä oli piiskaava musiikki (terveisiä naapureille – saatte tästä hyvästä valvottaa minua myös ensi perjantaina). Kämmenistä lähti nahka ja sydän pumppasi tyytyväisenä. Asiaan:

Kaksi kierrosta seuraavaa:

3min hyppynarua
1min punnerruksia
3min hyppynarua
1min kyykkyjä
3min hyppynarua
1 min supermaneja
3min hyppynarua
1min russian twisteja
3min kahden käden heilautuksia kahvakuulalla
1min lankku
3min yhden käden heilautuksia kahvakuulalla
1min päälläseisontaa
(ja sitten siis sama setti uudestaan)

+

20 x burpees

+

3min jäähdyttelyhyppely

+

loppuvenytykset

Lopuksi palkkariresepti (vaikken melkein ikinä juokaan palkkaria, joskus on kiva hifistellä): 1 1/2 kauhallista Sun Warrior -prodea, 1/2 desiä puolukoita ja 1 1/2 desiä vettä. Slurps, pinkki ei voi olla pahaa!

Lihaa

14 Hel

Ystävänpäivän kunniaksi ilahdutin itseäni lihaisalla aterialla – sitä sisäinen leijonani tänään vaatimalla vaati. Koska jos on kiire, ei se tarkoita, että pitäisi syödä vaikkapa voileipää. Aikaa säästää jo siinä, kun jättää lihan paistamatta. Bon Appétit! Ps. Tätä en ole vielä kehdannut tarjota illallisvieraille.


%d bloggaajaa tykkää tästä: