Tag Archives: Silvoplee

Tuhma

17 Jou

Olen ollut pienessä nuhassa nyt melkein kaksi viikkoa. En ole ollut kunnolla kipeänä, mutta paranemisen merkkejä ei ole ilmassa. Tätä ennen olen ollut täysin terveenä yli vuoden ja jotenkin kuvittelin, että en enää ikinä sairastuisi, kun kerran pidän itsestäni hyvää huolta. Syön oikeaa ruokaa, en harrasta E-koodeja, tankkaan D-vitamiinia, liikun, nukun, en stressaa (en tunnusta), en juo, en polta, elän siis Terveyden Oppikirjan mukaan. Ilmeisesti siitä huolimatta on mahdollisuus saada lentsu. On aika turhauttavaa, koska en ole päässyt urheilemaan pariin viikkoon. Yritän pysyä järjissäni ja iloita siitä, että en ole vuoteen oma – pystyn kuitenkin toimimaan, vaikka olo onkin tukkoinen ja päätä jomottaa. Dylsää.

Tässä yksi paheeni. Vogue. Se on ihan rahan haaskausta ja vastoin kaikkia periaatteitani. Turhaa hömppää, kaukana luolasta ja silti ostan. Tosi noloa. Tuhma minä. Perjantai-illan iloksi myös takeaway rakastamastani Silvopleestä.

Silvoplee, S’il vous plaît

9 Jou

En tiedä, mistä aloittaisin. No, olen onnellinen! Siitä, että olen tässä ja nyt ja että kaikki on hyvin. Ehkä tämä satumainen lumi saa minut herkistelemään. Ainakin se tuo ihmiset yhteen. Tapahtuu odottamattomia asioita, ihmiset kupsahtelevat liukkalla hankeen ja kikattelevat keskenään. Bussit eivät kulje, joka paikassa on isoja lumivuoria. Yhdessä täällä tarvomme luonnon armoilla.

Olin taas Silvopleessä syömässä. Käyn siellä nykyään monta kertaa viikossa. Aina ja poikkeuksetta tulen siellä hyvälle tuulelle. Ihmiset ovat iloisia, ruoka on ihanan väristä, saa uusia makukokemuksia, tulee hyvä olo. Rakkausruokaa.

Olen iloinen myös siitä, ettei maailmankuvani ole enää niin mustavalkoinen. Olen todella innostuvaa sorttia ja ennen lähti herkästi mopo käsistä. Kun ihastuin raakaruokaan, oli saatava pelkkää raakaruokaa. Kun rakastuin urheiluun, oli urheiltava joka päivä, mielellään koko päivä. Kun opin meditoimaan, piti antaa boddhisattva-lupaus. No ei sentään, mutta melkein. Nyt osaan jo ymmärtää, että voi yhtenä päivänä syödä ituja ja seuraavana päivänä teurastaa lampaan. Anteeksi. Liioittelen.

Ostin Silvopleestä mukaan jälkkärin. Olen jo monta viikkoa halunnut tietää, miltä se maistuu. Siinä on kuivattuja hedelmiä, kookosta, omenaa ja vadelmia. Se maistuu onnelta. (Olisin voinut kattaa kauniisti lautaselle, mutta jostain syystä rakastan syödä suoraan rasioista, kulhoista ja kattiloista. Mieluiten käsin.)

Aika raakaa

22 Lok

Kävin eilen syömässä ihanassa Silvopleessa, kun satuin olemaan sillä suunnalla. Olen ollut vain kerran aiemmin, mutta ennustan, että tulen käymään usein. Kun syö sitä ihanaa värikästä raakaruokaa ja joka suupala on uusi maku, tulee niin iloiseksi ja energiseksi. Rakkausruokaa.

Sain jokin aika sitten lahjaksi Hellaton Kokki -raakaruokakirjan, joka myös inspiroi. Ehkä siksi juuri raastoin eilen läjän porkkanoita ja punajuuria (punajuuri on parasta raakana) ja liotin arame-levää huomiseksi lounaaksi.

Tässä joitain omia raakaruokavirityksiä kameran kätköistä:

%d bloggers like this: