Tag Archives: Tunnustus

Tunnustus

31 Tam

Sain Tiinalta tunnustuksen, kiitän ja kumarran!

Ymmärtääkseni tämä ehkä tarkoittaa sitä, että myös minun pitää tunnustaa seitsemän asiaa. Tunnetustihan bloggaan anonyymisti ja se joskus harmittaa. Mielestäni viesti on aina vakuuttavampi kun se tehdään omalla nimellä (ja naamalla). En kuitenkaan (vielä) ole valmis paljastamaan henkilöllisyyttäni suoraan, tässä vähän osviittaa siitä, kuka ja mikä olen:

1. Olen taiteen (ikuinen) kandidaatti
2. Rakastan nyrkkeilyä
3. Söisin aina mieluiten sormin (siksi kai olen luolanainen)
4. Rakastan hip hopia (mutta myös klassista)
5. Olen täysin koukussa suklaaseen (nykyään raakasuklaaseen), mutta harkitsen lakkoa
6. Olen miehen puutteessa (auts)
7. Tunnen itseni yleensä ihan teiniksi

Antaisin tunnustuksen Kukka Laaksolle, mutta hän sai sen jo. Tarkoittaako tämä sitä, että Kukka tunnustaa 14 asiaa? Jään mielenkiinnolla odottelemaan.

Sokerina pohjalla jokeritunnustus. Juuri nyt tämä biisi on tosi hyvä. Nolo.

Tunnustuksia

6 Mar

Olen 30, mutten yleensä tunne itseäni aikuiseksi.

Pidän työstäni ja olen siinä hyvä – se johtuu siitä, että olen perfektionisti (eikä siitä, että olisin aikuismaisen kypsä ja uratietoinen). Vain paras on kyllin hyvä.

Onneksi olen jo vähän armollisempi itseäni ja elämää kohtaan ja
osaan relata paremmin.

Rakastan olla yksin. Jos en saa päivittäin olla yksin tarpeeksi, kärsin unettomuudesta ja olen onneton.

Rakastan urheilua, treeniä ja hikoilemista. Oikeastaan olen omin itseni treenikuteet yllä.

Vietin 30-vuotispäiväni juoksutrikoissa ja raahasin perheeni patikoimaan saareen. Joimme
kalliolla merenrannassa samppanjaa.

Olen yleensä niin onnellinen, että voisin kuolla. Se tarkoittaa sitä, etten kadu mitään ja
olen antanut kaiken anteeksi. Se ei tarkoita sitä, että
haluaisin kuolla. Haluan elää.

Vaikka pidän työstäni – varsinkin nyt, kun olen omatoimisesti
muuttanut työnkuvaani arvomaailmaani ja kiinnostuksenkohteitani vastaavaksi – ei olisi katastrofi, vaikka menettäisin työni huomenna.
Keksisin jotain muuta.

Rakastan ruokaa. Kaikkein parasta ruoka on hyvässä seurassa
ja rakkaudella valmistettuna.

Uskon, että vielä rakastun. Mutta kun se tapahtuu, se on uskomatonta,
siitä on niin kauan.

Rakastan kuunnella Eva Dahlgrenia. Ja Kirkaa. Molemmat
muistuttavat minua lapsuudestani.

En voi käsittää, kuinka ihmisillä on aikaa perustaa perhe.
Oma aikani ei riitä kaikkeen – on niin paljon, mitä haluaisin tehdä,
lukea, nähdä ja kokea.

En tiedä, haluanko lapsia. Jostain syystä en usko, että voisin
edes saada (omia) lapsia.

Rakastan nukkumista. Menen aikaisin nukkumaan – myös
viikonloppuisin. Nykyään rakastan aamuja. Kun olin opiskelija, valvoin yötä myöten ja maalasin. Haha. Opiskelin
taidealaa maailmalla.

Seuraava suuri haasteeni koittaa keväällä. Silloin jättäydyn työelämän palveluksestani ja upean freelanceriksi. Tavoitteenani on olla riippumaton ajasta ja paikasta forever. Teen töitä, mutta päätän itse missä ja milloin.
Haluan työskennellä vain sellaisten asioiden parissa, joihin uskon täysillä ja jotka motivoivat minua oikeasti.

Nyt mene  nukkumaan.

Ps. En kehdanut kertoa kaikkein henkilökohtaisimpia tunnustuksiani, enkä tiedä miksi, sillä en kuitenkaan häpeä mitään.

%d bloggaajaa tykkää tästä: